Kuvaus
Toisia suomalaisia viulusävelmiä -levy tuo suomalaistaustaisten säveltäjänaisten unohtuneet teokset takaisin kulttuuriseen muistiimme, konserttiohjelmiin, luokkahuoneisiin ja suomalaisen musiikin historiaan. Levy sisältää 12 kappaletta kuudelta säveltäjältä viululle ja pianolle, joista suurin osa on ensilevytyksiä. Näitä 1800–1900-lukujen vaihteessa eläneitä suomalaistaustaisia säveltäjiä
yhdistää kosmopoliittisuus. Agnes Tschetschulin, Ida Moberg, Minna von Knorring, Betzy Holmberg, Laura Netzel ja Ingeborg von Bronsart opiskelivat, esiintyivät ja opettivat Keski-Euroopassa aikana, jolloin Suomen kulttuuri-instituutiot eivät tarjonneet naisille työtä tai asemaa.
Mirka Malmi ja Tiina Karakorpi ovat työskennelleet pitkäjänteisesti naisten musiikin parissa. Malmin suunnittelema konserttisarja Nainen ja Viulu (2018–2020) esitteli pohjoismaisten säveltäjänaisten viulu- ja kamarimusiikkia vuosilta 1850–1950 huipentuen Ida Mobergin
viulukonserton kantaesitykseen, jonka solistina Malmi toimi. Karakorpi toimii lisäksi säännöllisesti mm. KAAÅS-pianotrion jäsenenä, tasa-arvoista konserttielämää edistävän Kokonainen-festivaalin esiintyjänä sekä Nurmijärven Festikaalin taiteellisena johtajana.
Molempien muusikkouteen kuuluu tiivis yhteistyö musiikintutkijoiden ja musiikkitoimittajien kanssa.
Arviot
★★★
”SIBELIUKSEN varjo” on ollut Suomen musiikissa turhan kattava ja pitkä. Miespuoliset kollegat ovat päässeet toki esille, joskaan eivät aina kovin isosti. Sen sijaan naissäveltäjät ovat saaneet odottaa pitkään, mutta onneksi nyt on heidänkin aikansa tullut.
Uuden sukupolven muusikot ja musiikkitieteilijät ovat tehneet pioneerityötä tuodessaan nuotteja esiin ja järjestäessään esityksiä naissäveltäjistä, joista monien nimetkin ovat unohtuneet ajan saatossa.
Viulisti Mirka Malmin ja pianisti Tiina Karakorven levyllä kuullaan säveltäjiä Agnes Tschetschulin (1859–1942), Ida Moberg (1859–1947), Minna von Knorring (1846–1918), Betzy Holmberg (1860–1900), Laura Netzel (1839–1927) ja Ingeborg von Bronsart (1840–1913).
Moni heistä on tosin suomalainen säveltäjä samassa mielessä kuin Bernhard Crusell, joka loi uransa lähinnä Tukholmassa. Oikeastaan vain Mobergin ja Knorringin elämä sujui Suomessa. Tschetschulin vaikutti Englannissa (1891–), Holmberg Norjassa, Netzel Ruotsissa (1846–) ja Bronsart Saksassa (1861–). He olivat siten ”ylirajaisia” toimijoita.
SUURIN osa heidän musiikistaan edustaa romanttista salonki- tai karakterimusiikkia. Tschetschulin oli viulutaituri, jonka pusta- ja zingaresca-musiikki viihdyttää näyttävyydellään. Berceuse (1888) on melodinen täysosuma.
Taidemaalari Werner Holmbergin Betzy-tyttären Andante (1886) kuohuu siciliano-rytmissä. Netzel oli osaava säveltäjä, jonka Gondoliera (1896) vetoaa kauniilla melodiikallaan. Chanson slave (1891) on monitaitteisuudessaan osaavan säveltäjän työtä.
Bronsart oli pianisti, mikä kuuluu Romanssin (1870) ansiokkaassa pianokudoksessa sekä laajan Fantasian (1891) hallitussa kompositiossa.
Malmi ja Karakorpi ovat koostaneet tarpeellisen levyn. Haittapuoli on lyhyt kesto, sillä Petrucci-sivustolta löytyy muitakin teoksia kuin mitä sinänsä tervetullut Sävelten tyttäret -sarjan ensimmäinen nuottiosa sisältää. Viulun metallipäällysteiset suolikielet tuottavat hiukan nuhaisen soinnin.
Veijo Murtomäki HS 5.1.2021
Kulttuuritoimitus
Suomalaisen musiikin historiaa
Viulisti Mirka Malmin ja pianisti Tiina Karakorven levy Toisia suomalaisia viulusävelmiä (Alba, 2021) nostaa esille kuusi suomalaista tai suomalaistaustaista 1800-luvun puolivälin vaiheilla syntynyttä säveltäjää, joista ei musiikkitieteen luennoilla aikoinaan puhuttu yhtään mitään. Levyllä kuullaan Agnes Tschetschulinin, Ida Mobergin, Minna von Knorringin, Betzy Holmbergin, Laura Netzelin ja Ingeborg von Bronsartin musiikkia. Monet näistä säveltäjistä ovat itse olleet virtuoosimuusikkoja ja opiskelleet soittamista ja säveltämistä merkittävissä eurooppalaisissa musiikkioppilaitoksissa.
Helsingin Musiikkiopistossa ja Berliinin Musiikkikorkeakoulussa opiskelleen Agnes Tschetschulinin virtuoottisia käänteitä ja suvantoja sisältävä Puszta-Film avaa levyn mukaansatempaavan taiturillisesti. Gavotti soi suloisesti ja jäntevästi, ja Alla Zingaresca pulppuaa tunteikkaita linjoja ja tulista ”unkarilaistunnelmaa”. Tschetschulin oli merkittävä viulutaituri ja myös maailman ensimmäisen ammattimaisesti toimineen naisjousivartetin Marie Soldat -kvartetin perustajajäsen, ja kenties siksi pianon rooli on teoksissa viulua vaatimattomampi. Malmin ja Karakorven laadukasta yhteistyötä se ei kuitenkaan haittaa.
Säveltäjä ja kapellimestari Ida Moberg (1859-1947) opiskeli Pietarin ja Dresdenin konservatorioissa. Hänen pedagogiseksi musiikiksi säveltämänsä marssin (Marcia) keskellä soi jokseenkin epätyypillisesti pieni lyyrinen taite. Helsinkiläisen laulusäveltäjän Minna von Knorringin (1846-1918 ) Nocturnen raskas pianoalku vivahtaa Rahmaninoviin. Kappaleen edetessä saavat sijaa myös laulullisuus ja kansanmusiikillinen poljento.
Tanskassa ja Saksassa asunut Betzy Holmberg (1869-1900) sai sävellysoppinsa Leipzigin konservatoriossa. Hänen vahvatunnelmainen sävellyksensä Andante etenee runsaan melodisuuden ja pehmeän tarinallisten tunnelmien kautta draamalliseen loistoon. Viulu ja piano kietoutuvat tulkinnassa toisiinsa tasapainoisesti.
Kiehtovia ovat myös Laura Netzelin (1839-1927) kappaleet, kevytmielisesti keinahteleva La Gondoliera tummine välikkeineen, kiinnostavia melodialinjoja ja teemankäsittelyä sisältävä Romance Schumann-vaikutteineen sekä hurja ja taiturillinen Chanson Slave.
Pietarissa syntyneen konserttipianistin ja säveltäjän Ingeborg von Bronsartin (1840-1913) miltei klassisella teemalla käynnistyvä Romanssi etenee Malmin ja Karakorven käsissä sulavasti ja hienostuneesti. Viulun tiiviitä linjoja ja pianon vahvoja osuuksia tarjoava Fantasia huipentaa levyn ylevästi.
Malmi ja Karakorpi ovat rakentaneet tulkintansa ilman esikuvia ja malleja, mikä epäilemättä on tarjonnut sekä tutkittavaa ja haasteita että löytämisen iloa. Esitykset ovat hallittuja ja perusteltuja, täynnä energiaa, musiikillista sisältöä ja taituruutta. Levy on paitsi kiinnostava ja tärkeä nosto, myös ehdoton kulttuuriteko, ja avaa suomalaisen musiikin historiaan uuden näkökulman.
