Kuvaus
“Tittamari Marttisen runoteos Käärmesormus (2001) puhuu myöhäiskeskiajalla Ala-Burgundissa eläneen naisen suulla pelkistetyn viisaasti, lumovoimaisin kielikuvin. Roolirunoutena se sopii hyvin monologioopperan perustaksi. Harri Ahmaksen Käärmesormus kantaesitettiin Kajaanin runoviikoilla 2008 ja on nyt tuotu levylle Ulla Raiskion sekä Petri Komulaisen johtaman Zagros Ensemblen tulkintana. Runollisessa opperassa on laulusarjankin piirteitä. Marttisen tekstin kauneus kannattelee teosta, jossa korostuu väkevä naiskuva ja keskiajan salaperäinen arki. Raiskio on eloisa uuden musiikin kertoja, mutta ilmaisu kaipaisi nyt keveyttä ja notkeutta. Puheosuudet sopivat teokseen, joskin laulaja toteuttaa ne hieman kömpelösti. Tekstin täyteläinen aistillisuus kuuluu Ahmaksen musiikissa alkuvoimaisena tanssillisuutena, joka vie ajatukset menneeseen aikaan, vaikkei 1400-luvun musiikkiin viitatakaan. Ruumiillisen elämänilon ja melankolian yhdistelmä tuntuu harpun, celestan ja cembalon arvoituksellisissa sävyissä. Musiikki tarjoaa kontrasteja hekumasta ruton niljaisiin sointeihin, mutta se ei saavuta samaa rikkautta ja syvyyttä, jota teksti tarjoaa.”
Rondo/Auli Särkiö 11/2016
–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
“Kirjailija Tittamari Marttisen “Käärmesormus” taipuu musiikkiteatterin tarpeisiin, mutta tarinan seuraaminen monologilaulajan jäljiltä on työlästä. Sanoista, sanottavasta, ei saa aina selvää. Harri Ahmaksen kamariooppera soi kuin kamarimusiikkiteos, sen herkeämätön rekisteröintikyky on sille eduksi. Käärmesormus vie kuulijan myöhäiskeskiajalla Ala-Burgundiin. Beata Lyonilainen on nuori aistillinen nainen, joka naitetaan ennalta määrätylle miehelle. Beata on morsian, vaimo, äiti ja lopulta tietäjä, parantaja, jonka elämää vievät seksuaalisuus, vapaus, sitoumukset ja viisaus. Ulla Raiskiolla on tummahko mezzo-sopraano, eläytyminen luontevaa. Äänensävy viittaa etenkin päähenkilön elon ehtooseen. Zagros on vimmaisen tehokas.”
Demokraatti/Matti Saurama 12.1.2017
