ABCD 379 – Beethoven – Lindberg – Bartók SONATAS

Kokonaiskesto: 67:44

17,90 

Kuvaus

Sonatas-levy Facebookissa

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

”Alusta loppuun asti oma huomioni kiinnittyi musiikkiin eikä yksityiskohtiin, jopa silloin kun veikkoset improvisoivat sekaan omia kadenssejaan. Tästä voinee päätellä, että Eerikäinen ja Holmström ovat pohtineet, työstäneet ja esittäneet Beethovenia paljon ja antaumuksella.

Kokonaisuutena Eerikäisen ja Holmströmin levy kuitenkin luo uskoa perusohjelmiston väkevään tulkintaan ja historiallisten vaikutteiden omaperäiseen hyödyntämiseen.

Kirkkaimmin levyn vintage-vaikutteet pääsevät esiin Beethovenissa, jonka aksentit, suvannot ja pakkomielteisesti taotut teemanpätkät tempaavat mukaansa vahvemmin kuin aikoihin.”
Yle Klassinen/Kare Eskola 6.5.2015

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

”Tämän viulu-piano-levyn ohjelmisto on hauska: Beethovenin ja Bartókin merkkiteosten välissä on maailman  ensilevytyksenä Magnus Lindbergin nuoruudenteos Sonatas. ”Se on kymmenminuuttinen energiapakkaus, jonka brutaalit fortissimot ja äärimmäiset pianissimot pöyhistelevät Bartókin ja Beethovenin rinnalla”, sanoo viulisti Pasi Eerikäinen. Lindbergin teoksen sijoittaminen klassikkojärkäleiden väliin toimii, kaikki kolme ovat suurten tehojen musiikkia. Eerikäisen ja pianisti Emil Holmströmin yhteistyö on ihailtavan saumatonta.”
Optio/Pekka Hako 13.5.2015

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Pasi Eerikäisen ja Emil Holmströmin viulu-pianoresitaatilla on perinteinen klassismista moderniin ulottuva profiili, mutta tällä kertaa kaavaa on pohdittu ja soittajien teksteissä myös esitelty tavallista pitemmälle. Teosvalintoihin on vaikuttanut József Szigetin ja Béla Bartókin USA.n kongressin kirjastosta 1940 tallennettu legendaarinen konsertti, jossa BeethoveninKreutzer” sonaatin ja Bartókin toisen viulusonaatin välissäkuultiin Debussyn viulusonaatti (+Bartókin 1.rapsodia). ”Kreutzer” -sonaatin konsertoitavuuteen vaikutti kantaesityksessä Beethovenin ja Bridgetowerin törmäävät taiteilijapersoonat. Eerikäinen ja Holmström pysyvät kavereina mutta tuovat silti päättäväisesti esiin teoksen radikaaliuden ja kontrastit. Tulisen hilpeä Presto-finaali on vastustamaton. Bartók säätää lopputulosta nuoteissa paljon pedantimmin, mutta Eerikäisen ja Holmströmin tulkinnasta huokuu keskeisimpänä tarkkuudella tavoitettu ilmaisun vapaus. Magnus Lindbergin varhainen, sonaattiperinnettä kommentoiva Sonatas (1978) jatkaa oivaltavasti Bartókin ja Szigetin viitoittamalla tiellä. Hieman runsaampi raidoitus olisi auttanut Bartókin ja Lindbergin teosten jäsentämistä.”
Rondo/Antti Häyrynen 7/2015

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

”Kreutzer-sonaatista kuulee harvoin näin jännittävää esitystä, joka etenee kuin veitsen terällä, valmiina vaipumaan syvään rauhaan, viettelemään kuviointinsa sulokkuudella tai säntäämään huimaan juoksuun.”
Helsingin Sanomat/Jukka Isopuro

Raidat:

  • Bartók, Béla

Deuxième Sonate (en 2 mouvements) BB 85 (1922)
1Molto moderato–Allegretto20:40
  • Lindberg, Magnus

Sonatas (1979)
2Mäßig - aussi léger que possible - Molto agitato9:47
  • Beethoven, Ludwig van

Sonata No. 9, Op. 47, "Kreutzer" (1803)
3Adagio sostenuto–Presto13:56
4Andante con variazioni14:22
5Presto8:27