Description
Levy julkaistiin lauantaina 19.1.2019. Samaisena päivänä tuli kuluneeksi KPKO:n nimikkosäveltäjän, Pehr Henrik Nordgrenin syntymästä 75 vuotta. As in a dream sellolle ja 19 jouselle toimii erinomaisena esimerkkinä säveltäjän varhaisteoksista ja ‘melodispolyfonisten klustereiden’ ajatuksesta. Teoksen alkuperäinen versio sellolle ja pianolle on vuodelta 1974, mutta Juha Kangas on sovittanut teoksen jousiorkesterille vuonna 2017. Solistina esiintyy orkesterin luottosellisti, kokenut Nordgren-tulkki Marko Ylönen. Ylönen toimii solistina myös Nordgrenin Sellokonsertossa nro 3, joka käsittää neljä toisistaan erotettua, selvästi erilaista osaa. Teos syntyi vuonna 1992 ja sen kantaesitti KPKO ja Juha Kangas solistinaan Steven Isserlis. Konsertto alttoviululle, kontrabassolle ja kamariorkesterille kantaesitettiin vuonna 1994 Kaustisen kamarimusiikkiviikolla. Nordgren kertoi silloisesta kantaesityksestä seuraavaa: "Noin puoli tuntia pitkä konsertto on yksiosainen ja perustuu alusta loppuun samalle perusmateriaalille. Musiikissa on kuitenkin myös joitakin viitteitä aikaisempiin teoksiini, pieniä arvoituksia, ja loppu rakentuu aiheelle Joseph Haydnin eräästä pianosonaatista, jonka aitoudesta ei ole todisteita." Kaksoiskonserton solisteina esiintyvät maamme eturivin alttoviulisti Lilli Maijala ja ranskalaislähtöinen kontrabasisti, mm. Amsterdamin kuninkaallisen Concertgebouw-orkesterin jäsen Olivier Thiery. Levyllä kuultavat teokset ovat Sellokonserttoa nro 3. lukuun ottamatta ensilevytyksiä. Alba on lyhyen ajan sisällä julkaissut useamman Nordgren-levyn. Viime vuonna KPKO:lta ja Juha Kankaalta ilmestyi "A Finnish Elegy" (Alba ABCD 425), joka nyt on mm. Emma- sekä kansainvälisen ICMA-palkinnon ehdokkaana. ——————————————————– Pehr Henrik Nordgren (1944–2008) Konsertto nro 3 sellolle ja jousiorkesterille, Op. 82 (1992) Kuin unessa, sellolle ja 19 jouselle, Op. 20 (1974) Konsertto alttoviululle, kontrabassolle ja kamariorkesterille, Op. 87 (1993)
Reviews
Düstere Musil von Pehr Henrik Nordgren
Die CD ‘As in a Dream’ enthält Orchesterwerke von Pehr Henrik Nordgrenze (1944–2008), gespielt von Marko Ylönen, Cello, Lilli Maijala, Viola, Olivier Thiery, Kontrabass und dem ‘Ostrobothnian Chamber Orchestra’ unter Juha Kangas. Das Album der Serie umfasst das dritte Cellokonzert, das Konzert für Viola und Kontrabass sowie ‘As in a Dream’. Die drei durchaus nicht einfachen Werke enthalten ehe düstere Musik für Solisten und Streichorchester, die sehr intensiv interpretiert werden. Auffallend ist der kohärente, dichte und klangvolle Sound des Orchesters. (Alba, ABCD 435) – ♪♪♪♪♪
Melankoliaa Pohjanmaalta
MARKO YLÖSEN sello laulaa kaihoisasti Pehr-Henrik Nordgrenin musiikissa, joka ammentaa Keski-Pohjanmaan lakeuksilta ja kansansävelmistä. Parempaa tulkkia tälle sielun syövereitä luotaavalle musiikille kuin Juha Kankaan johtama Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri tuskin voi kuvitella. Kangasta voisi melkeinpä pitää edesmenneen säveltäjän inkarnaationa.
MusicWeb International
“In the booklet note for this release, Pehr Hendrik Nordgren is considered “among the most outstanding masters of this grossly underrated generation”, that is, the generation that fell outside the avant-garde wave of famous names born in the 1920s, and those who reacted against atonality and returned to tradition and easily recognisable genres such as minimalism. Nordgren has done well in numerous recordings on the Alba label and elsewhere, BIS and Finlandia to name two, but still doesn’t really have ‘household name’ status. Both As in a Dream and the Concerto for Viola, Double Bass and Chamber Orchestra Op. 87 are world premiere recordings.
This well-recorded and interestingly put together programme has a certain stamp of authority in the form of conductor Juha Kangas, founder of the Ostrobothian Chamber Orchestra, who was a friend of the composer from the late 1960s onwards. The Third Cello Concerto has some wonderfully lyrical moments, especially in the Adagio third movement, but is by no means facile in its idiom and in the contrasts between each of its four movements. It has a no-nonsense start, orchestra and soloist commencing simultaneously in a dark mood, but in music that is filled with subtle chromaticism and refined resolutions. Darkness moves toward mystery in the accompaniment of the second movement, with rhythmic pizzicati and other things going on in the orchestra. The solo part is balanced too loud to be able to hear what is happening in the sotto voce orchestra, and if there is any criticism to be had this would be mine. That Adagio third movement is exquisite, and the final Moderato – Allegretto combines previous ideas with an added dash of drama, spicing up the dark moods in the orchestra and whipping up climactic excitement before an extended cadenza-like solo and a dip in energy before the spirit of Shostakovich kicks off the violently virtuoso last section. – – ”
Dominy Clements, MusicWeb International
You can read the whole review here.
