Kuvaus
URKUJEN JA URKUTAITEEN HISTORIAA 5
JUGEND – ART NOUVEAU
JAN LEHTOLA KAMARIURUT
Jan Lehtolan urkujen ja urkutaiteen historiaa levytyssarjan viides osa JUGEND – ART NOUVEAU esittelee neljä soitinta, jotka ovat merkittäviä kulttuurihistoriallisia esimerkkejä suomalaisen urkurakennuksen kultakaudesta. Erityistä tämän levyn uruissa on, ettei niistä yksiäkään ole rakennettu kirkkotilaan. Kaksi soittimista on tehty taiteilijoiden työtiloihin, yksi tehtaan juhlasaliin ja yksi vaikutusvaltaisen liikemiehen yksityiskappeliin. Ohjelmisto rakentuu suomalaisille kansallisromanttisille sävellyksille niine tulkinnallisine varauksineen, joita pienehköt kamariurut teoksille asettavat.
Julkaisu sisältää 52-sivuisen esittelyvihkon uruista, niiden syntyhistoriasta ja sävellyksistä.
–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Monet vaienneet yksityisurut saivat äänen
“Ahkerasti levyttävä urkuri Jan Lehtola on julkaissut vuoden kenties kiinnostavimman suomalaisen taidemusiikkilevyn. Urkujen ja urkutaiteen historiaa esittelevän sarjan viidennellä levyllä Lehtola soittaa neljää harvoin kuultavaa puolijulkisen tilan soitinta: Kymi-yhtiöitten juhlasalin, Visavuoren, Kalelan ja Amos Andersonin taidemuseon urkuja. Levyllä ei ole ainoastaan korkeatasoisia esityksiä, vaan myös perusteelliset ja hyvin kirjoitetut esittelyt kunkin soittimen historiasta.
Levyn teemana on kansallisromantiikka, jugend tai art nouveau, ajanjakso, jota Lehtola kutsuu suomalaisen urkurakennuksen kultakaudeksi. […] Jan Lehtolan julkaisemalla levyllä yhdistyvät korkeatasoiset esitykset, vahva kulttuurihistoriallinen näkemys ja aiheen ainutlaatuisuus.”
Janne Koskinen / YLE Uudet levyt
–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Jugendin ajan kotimaisissa urkuherkuissa soi historia
“Historia vain havisee, kun Lehtola soittaa Akseli Gallén-Kallelan Kalelan pikku-uruilla taiteilijan hautajaisiin sävelletyn Sibeliuksen Surusoiton. Kyseessä on Sibeliuksen viimeinen soitinteos. Lehtola soittaa levyllä taitavaan tyyliinsä myös Visavuoren, Amos Andersonin museon sekä Kymin ammattikoulun juhlasalin urkuja. Tarjolla on intiimiä urkutaidetta kotoisissa tunnelmissa.”
Harri Hautala / Aamulehti
–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Kamariurkujen hivelevää historiaa
Jan Lehtola tekee kulttuurihistoriaa levyllään, jolle on taltioitu urkuoudokkejamme, käytöstä pääosin pois olleita koti- ja kamariurkuja. […]
Äänitteellä kuullaan harvoin esillä ollutta, kansallisromantiikkaa henkivää urkumusiikkia. Frans Linnavuoren, Toivo Kuulan, Oskar Merikannon ja Selim Palmgrenin kappaleet välittyvät intiimin hyväilevinä.
Veijo Murtomäki / Helsingin Sanomat