Kuvaus
Tapio Tuomela
Loitsut
Helsingin kamarikuoro
johtaa Eric-Olof Söderström
johtaa Nils Schweckendiek
johtaa Hannu Norjanen
Tapio Tuomelan keskeistä kuorotuotantoa
Uutuuslevyllä Loitsut kuullaan suurin osa yhden merkittävimmän “ei ihan nuoremman keskipolven” nykysäveltäjämme Tapio Tuomelan tähänastisesta kuoromusiikkituotannosta. Levylle valikoituneet teokset ovat: Liekut ja loitsut (2000), Neljä Puuhaara-laulua (2008), Papiermusik (1990/2008), Rondo (1997), Suomenkielinen vokaliisi (1993) ja Kipuloitsu (2006). Esittäjä on Helsingin kamarikuoro (entinen Radion kamarikuoro) Eric-Olof Söderströmin, Nils Schweckendiekin ja Hannu Norjasen johdolla. Lähes kaikki levyn teokset pohjautuvat kansanperinneteksteihin. Kuoron lisäksi levyllä musisoivat Liekuissa ja loitsuissa Kaisa Tuppurainen, lyömäsoittimet ja Heikki Nikula, klarinetti & bassoklarinetti, Puuhaara-lauluissa Saara Rautio, harppu ja Suomenkielisessä vokaliisissa itse säveltäjä soittaa sampleria.
Liekut ja loitsut on sävelletty vuonna 2000 ranskalaiselle Musicatreize-yhtyeelle, seuraavana vuonna Musica Nova-festivaalilla taltioidussa Radion Kamarikuoron esityksessä laulajia on kaksinkertainen määrä. Tekstiin on käytetty kymmenkunta Kantelettaren runokatkelmaa, joista ensimmäiset ja viimeiset kuvaavat osaansa pettyneen vaimon apeita tunnelmia; niiden välissä kuullaan kiihtyvässä tempossa sadonkorjuu-, lemmennosto- ja juomalaulusäkeitä. Antti Puuhaara on melodraama, joka syntyi vuosina 2007-2008 samoin Musicatreizen tilauksesta. Puuhaara-laulusarjan kohtaukset ovat
1. Tuuti lasta Tuonelahan
2. Puun haarasta löytynyt
3. Metsä tietää
4. Loitsu
Papiermusikin teksti koostuu irrallisista foneemeista ja seuraavien saksankielisten lauseitten dekonstruktiosta: “Am Anfang war der Klang”, (alussa oli sointi) “vom Anfang an war schon das Wort” (alusta lähtien oli sana).
Radion Kamarikuoron tilauksesta v. 1996 syntyneen Rondon teksti on muokattu Kalevalan 23. luvusta, jossa valmistellaan morsianta häitä varten. Levyn laulutekstuureista tavallaan instrumentaalisimpia ovat kaksi viimeistä: teoksista vanhin, Suomenkielinen vokaliisi, ja toisaalta uusimpiin kuuluva Kipuloitsu. Vokaliisissa ei tunnetusti yleensä ole sanoja; tässä tapauksessa sanoista käytetään itse asiassa vain niiden rytmillinen ulottuvuus, jolloin merkityssisällöt ovat toissijaisia tai sattumanvaraisia. Kipuloitsussa puolestaan tautiin sairastunut manailee tuskiaan ja toivoo mitä hirveintä kohtaloa Kivuttarelle, jonka arvelee kaikkien tautien syypääksi. Suomen Kansan Wanhoista Runoista löytyviä, taudin karkotukseen tarkoitettuja loitsuja yhdistellään teoksessa hyvin vapaasti.
Tapio Tuomelalla (s. 1958) on erityinen kiinnostus kansanperinnettä kohtaan, ja hän käyttää suomalaisia perinnetekstejä useimmissa lauluteksteissään, myös Suomen Kansallisoopperan tilaamassa oopperassaan Äidit ja tyttäret, joka oli ehdokkaana Pohjoismaisen musiikkipalkinnon saajaksi 2006. Hän on saanut kilpailupalkintoja mm. Suomen itsenäisyyden 70- ja 75-vuotisjuhlien sävellyskilpailussa sekä Sibelius-Akatemian 100-vuotissävellyskilpailussa. Kaksi hänen teostaan on sijoittunut tuomariston valitsemien teosten joukkoon Unescon Rostrumissa. Vuonna 2005 Tuomela sai Kalevalaseuran tunnustuspalkinnon teoksistaan, jotka tuovat modernilla tavalla esille kalevalaista kansanrunoutta.
