Kuvaus
Ville Komppa arvosteli Hyperorganism levyn Ylen Uudet levyt ohjelmassa. Lue tai kuuntele koko juttu TÄÄLTÄ
“On valiteltu, että viime vuosisadalla soittajan ja säveltäjän roolit erkaantuivat. Trendi on kääntymässä takaisin, kohti kokonaista muusikkoutta. Veli Kujala (s. 1976) säveltää ja soittaa harmonikkaa, jolla hän kaiken kukkuraksi revittelee improvisoiden mitä milloinkin päästä pulpahtaa.
Sävellyksissään Kujala seikkailee iloisesti koko universumissa, yhtä lailla sfäärien huminassa kuin maailmanmusiikin hikisessä hytkytyksessä. On keskiaikaista organumia, halvan kauhuelokuvan ääniraitaa, elektronisesti muokattua kaikua, hyperkompleksista sointitiheyttä, minimalistista sykettä ja vanhan tietokonepelin äänimaailmaa.”
★★★★★ HS/ Jukka Isopuro 8.6.2016
——————————————————————————–
“Mainio kombinaatio: harmonikka, urut ja muuntuva soitinyhtye. Soitinten karaktäärit piirtävät jälkensä omin piirtimin. Kokonaisuus muotoutuu monenlaisin sävypainotuksin. Veli Kujala on monipuolinen säveltäjä. Ammennettavat aikakaudet, tyylisuunnat ja rakenteet vaihtelevat. CybOrganissa elektroniikkaa ohjaa infrapunakamera. Liike muuttuu ääniksi ennalta arvaamatta. Avaruudellinen kokemus. Hyperchromatic Counterpointissa ääni ja melodia kuljeksivat mielensä mukaan, yllättäviä, mahdollisia maailmoja riittää. Fysiikan luoma kuva maailmasta on muuttunut. Se on ihana, ei pelottava asia. ”
Demokraatti/Matti Saurama 12.1.2017
——————————————————————————–
“Vahvassa levytuotteessa on arkkitehtinsa unelmaprojektin maku. Veli Kujala on säveltänyt puolisolleen Susanna Kujalalle CybOrgan-konserton, joka soi Leppävaaran kirkossa ja sen uruilla upeasti sekä piehtaroi reilusti säveltäjänsä musiikkitaustassa. Muodon suhteen perinteinen ja dramaturgisesti herkullinen teos tarjoaa esimerkiksi progressiivista rockia muistuttavan sankarisoolon avausosansa lopuksi. Kosmisuus tuntuu heti jousten alkutahdeissa, mutta teknologisuus uitetaan hitaasti sisään. Kotimaisen säveltaiteen trendiä eli mikroaskelharmonikalle säveltämistä edustava Hypercromatic Counterpoint saa lisäpontta taustanauhan monikanavaisuudesta. Esko Valtaojan johdantoteksti ja musiikin hitaat tekstuuriprosessit vievät yhdessä surround-nautinnon kanssa syvälle kujalamaiseen monisäikeisyyteen. Kujala antaa teososansa nimen mukaisesti itselleen luvan kuulostaa Steve Reichin Counterpoint-sarjalta, mutta tämä on runsaista aineksista vain yksi. Laajennus neljäsosasävelaskeliin ei missään nimessä ole luotaantyöntävää.”
Rondo/Tatu Tamminen 9/2016
