Kuvaus
Vuoden levy 2015 on Alba Recordsin & Kamus-kvartetin “Different Voices”
“Keskelle Sibelius-monoliitin vuoden kestänyttä palvontaa Kamus-jousikvartetti täräytti levyn, joka tekee Sibeliukselle kunniaa sillä paremmalla tavalla – liittämällä hänet aidosti nykyaikaan. Viulistit Terhi Paldanius ja Jukka Untamala, alttoviulisti Jussi Tuhkanen ja sellisti Petja Kainulainen ovat soittaneet Kamus-kvartettina kolmetoista vuotta, ja tehneet sen omalla, erottuvalla tyylillään: heittäytyvästi mutta kontrollissa, kaveripohjalta mutta kunnianhimoisesti. Levystä kokonaisuudessaan ja Kamus-kvartetin tekemisestä yleensä välittyy se Suomen oloissa aivan uusi ilmiö, jota nuoret jääkiekkoilijat kuluneena vuonna jo esittelivät kulttuurin vastalaidalla. Huipulla ei tarvitse puristaa mailaa saati jousta yksin, vaan voi hymyillä omana itsenään ja nauttia yhdessä tekemisestä. Taidemusiikki, tällä kertaa etenkin kamarimusiikki, näyttää tietä kohti parempaa maailmaa myös tässä mielessä, ei vain taide-elämyksenä.”
Yle Klassinen/10.2.2016
——————————————————————————–
“Kamus-jousikvartetto ajaa tietoisesti kvartettomusiikin asemaa. Toisella levyllään yhtye (Terhi Paldanius, Jukka Untamala, Jussi Tuhkanen, Petja Kainulainen) rinnastaa Voces intimae-hitin lajityypin uusiin tuuliin. Sibeliusta Kamus tulkitsee aidon intiimisti, vailla paasausta tai patetiaa. Ylipäätään he uskaltavat luopua tarkkarajaisesta, yksilöidystä jousisoinnista ja heittäytyä aavistelevasti värisevään, pienenpienissä liikkeissä etenevään unenomaiseen musisointiin, jossa neljästä tulee yksi. Harva kokoonpano pääsee tällaiselle yhteissoiton tasolle. Hienovarainen soittotapa vaatii erityistä läsnäoloa kuulijaltakin, sillä Kamus mieluummin kysyy ja kuiskaa kuin laukoo suoria vastauksia. Jukka Tiensuu Rack (2008) ja Jouni Kaipaisen jousikvartetto no 7 “Bathseba” (2013) avaavat kaksi erilaista nykynäkökulmaa jousikvartetille säveltämiseen. Volter Kilven pienoisromaanista innoittunut Bathseba-kvartetto yllättää raukealla romanttisuudellaan, joka tarinallisuudellaan ja yöllisessä eroottisuudessaan kantaa kaikuja Verklärte Nachtin kaltaisista jousirunoista. Rackista se tekee kimmoisan äänikaleidoskoopin: glissandot poukkoilevat leikkisän kumimaisina, huiluäänet säihkyvät kuin yhtenä ajatuksena.”
Rondo/Auli Särkiö 11.2015
——————————————————————————–
Kaipainen’s quartet is based almost programmatically on Volter Kilpi’s vividly descriptive retelling of the Biblical story of David and Bathsheba. The composer even provides indications as to the meaning of the work’s clearly delineated episodes—nocturnal love scene, the battlefield murder of Bathsheba’s spouse, her death, fading into the desert and so on. Kaipainen’s music is heavily influenced by pre-dodecaphonic Schoenberg—the first quartet, Verklärte Nacht—and expressionism, Bartókian night music as well, in a thoroughly accessible musical narrative. Tiensuu’s piece is, characteristically, less stylistically uniform. There are strongly rhythmic passages made up of shards of harmonic whisperings or scattershot pizzicati; motoric tonal sections; eerie nature-sounds. Throughout the ensemble is used as a huge super-instrument, producing complex plaited sound-sculptures which are as fascinating to observe as they are resistant to ready explanation as to their meaning or function.
As to the title, according to Tiensuu’s colleague, Kaipainen, it might have something to do with racking one’s brain, being tortured on a mediæval device, objects that might be stored or displayed on a rack, or none of the above.
© 2017 Records International
