Kuvaus
Colores de España
El Café de Sevilla
Araceli Fernández sopraano
Hannu Siiskonen kitara
Espanjan värejä
Uutuuslevyllä Colores de España kuullaan Galiciassa, Espanjassa syntyneen, nykyään Sveitsissä vaikuttavan sopraano Araceli Fernándezin ja suomalaisen InTime-kvintetistä tutun kitaristi Hannu Siiskosen tulkintoja espanjalaisen klassisen musiikin säveltäjien Enrique Granados’n (1867-1916), Joaquín Rodrigon (1902-1999), paremmin runoilijana tunnetun Federico García Lorcan (1898-1936) (hän myös sävelsi!) sekä Joaquín Turina (1882-1949) lauluista. Laulut kertovat elämän perusasioista, miehistä, naisista, rakkaudesta, mustasukkaisuudesta, vihasta…
Enrique Granadokselta levyllä kuullaan laulut El tra la lá y el punteado, El mirar de la maja, Callejeo, La maja dolorosa No. 3, La maja dolorosa No. 2 ja El majo discreto, Joaquín Rodrigolta En Jerez de la Frontera, De ronda ja Adela, Federico García Lorcalta Los cuatro muleros, Zorongo, El café de Chinitas, Las morillas de Jaén, Sevillanas del s. XVIII, Nana de Sevilla, Los pelegrinitos ja ¡Anda, jaleo!. Bonus trackina soi Joaquín Turinan Cantares.
–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
“Toki Suomessakin voi julkaista espanjalaisia laulelmia! Fernández ja Siiskonen lähestyvät tyyliteltyjä laulelmia juuri oikeasta kulmasta – molemmilla on taidemusiikillinen ote mutta vankka kokemus Espanjan populaarimusiikin sielukkuudesta. Siiskosen tunteikkaassa kitaroinnissa on flamenco-särmää juuri sopivasti, että salonkitunnelmalta vältytään mutta eleganssi säilyy. Fernándezin muheva, aavistuksen savuinen sopraano leikkaa tarvittaessa terävästi mutta on parhaimmillaan pianissimoiden tarkoissa kuvioinneissa. Yhteispeli sujuu poikkeuksellisen hienosti – duo hengittää samaa perinnettä, samaa musiikkia.”
Kare Eskola / Rondo
–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
“This album by El Café de Sevilla (the duo of Araceli Fernández and Hannu Siiskonen) provides the listener with a unique opportunity to hear what are technically popular songs, or perhaps more accurately, popular themes and tropes incorporated into art music. … Fernández’s voice is lyrical, sweet, and clean, while Siiskonen’s guitar is by turns poignant, lilting, precise, and always respectful of the soprano voice. Even for those who don’t speak Spanish, one can feel what the composer is trying to convey. … Though Fernándezis quite clearly a high, light soprano, her low voice is quite nice, too, as heard in La maja dolorosa No. 3. Both artists have excellent technique, although there is almost an excess of beauty and sweetness in Fernández’s voice, almost like gilding the proverbial lily; some of her phrases can tend to sound the same, a gorgeous stream of sound. It is when she hooks more deeply into the emotion and text of the song, such as in Joaquín Rodrigo’s Adela (part of the second set of songs), that one truly gets the sense of the earthiness.”
V. Vasan / Allmusic
