ABCD 536 – FOLKCEMBALO

Description

Tea Polson FOLKCEMBALO-albumi yhdistää luontevasti varhaisbarokkimusiikin ja pohjoismaiset kansansävelmät. Albumi on syntynyt Polson lapsuudesta asti kestäneestä kiinnostuksesta barokin ja kansanmusiikin rytmien ja harmonisten yhtäläisyyksien välillä. Hän on huomannut, kuinka nämä kaksi näennäisesti erilaista tyyliä kietoutuvat orgaaniseksi kokonaisuudeksi.

Albumilla hyödynnetään runsaasti ”groundeja” eli toistuvia sointukiertoja, jotka olivat improvisaation ja sävellystyön pohjana sekä renessanssin että barokin aikakausilla. Tunnetuin näistä on folia, joka tunnetaan Suomessa myös nimellä Lampaanpolska. Mukana on myös passamezzo antico, bergamasca ja ciaccona.

Levyllä kuullaan tanssipareja, kuten pavane – galliard ja gånglåt – polska. Varhaista italialaista barokkimusiikkia rinnastetaan pohjanmaalaisiin kansansävelmiin, kun taas William Byrdin teokset yhdistetään pääasiassa ruotsalaisiin, erityisesti Taalainmaalta peräisin oleviin kansansävelmiin.

Albumilla on mukana useita tunnettuja kappaleita, kuten:

• Giovanni Picchin Saltarello del Pass’e mezzo ja Girolamo Frescobaldin Partita sopra l’aria di Follia, jotka yhdistyvät suomalaisiin polskiin.
• William Byrdin Monsieurs Alman Karlebynejdens brudmarschin parina.
• Ruotsalainen Gånglåt efter Finn Hans Timo Alakotilan sovituksena ja William Byrdin Galliarda in c.
• John Dowlandin Lachrimae Antiquae ja Hjort Andersin Gråtlåten.
• Frescobaldin Balletto & Ciaccona sekä Härmäläinen riemupolska ja Rintalan Heikin polska.
• William Byrdin Pavana The Earl of Salisbury ja Galliarda in a yhdessä Gånglåt från Moran kanssa.
• Samuel Rinda-Nickolan Polska no.38 ja Bernardo Pasquinin Bergamasca yhdistettynä Kaustisen Purppurin polskiin.
• William Byrdin Hughe Ashtons Grounde ja Hjort Andersin Min levnads afton.
• Lampaanpolska ja Bernardo Pasquinin Partita diverse di Follia.

Vaikka cembalo ei ole perinteinen kansansoitin, ja suurin osa levyn kappaleista on alun perin soitettu viululla, Polso perustelee cembalon käyttöä sen rikkaan yläsävelikkyyden ja ”rytmi-instrumentin” luonteen kautta, jotka antavat sille kansansoittimen sielun.

Kokoelma heijastaa Polson henkilökohtaista ”sielunmaisemaa” ja tutkii barokin ja arkaaisemman kansanmusiikin yhteisiä juuria, kuten modaalisuutta ja Euroopan halki kulkeneita sointukiertoja.