Kuvaus
“Kamarikuoro Krysostomos julkaisi lauantaina 17.9.2016 neljännen levynsä Jyväskylän Taulumäen kirkossa pidettävässä konsertissa. Suurin osa teoksista on Kamarikuoro Krysostomoksen tilaamia ja kantaesittämiä kappaleita, ja kyseessä on jokaisen kappaleen ensilevytys. Levyn nimikkoteos Deesis on Pekka Jalkasen huokauksenomainen sävellys, joka rakentuu ortodoksisen muistopalveluksen eli panihidan tekstien pohjalle. Teos kantaesitettiin Uspenskin katedraalissa Kamarikuoro Krysostomoksen 10-vuotisjuhlavuonna 2013. Teoksen soolo-osuuksista levyllä vastaavat Tuuli Lindeberg, Elisabet Petsalo, Jarno Lehtola sekä Teppo Lampela. Lauri Mäntysaaren mittavassa Pääsiäisstikiirat-teoksessa soolo-osuudet tulkitsee baritoni Sampo Haapaniemi.” Kamarikuoro Krysostomoksen verkkosivut 30.8.2016
Arviot
“Mikko Sidoroffin vetämä Kamarikuoro Krysostomos on maamme paras ortodoksinen kuoro. Se hallitsee resitointiperinteen ja muut ortodoksien kommervenkit, mutta laulaa puhtaasti ja kauniisti, toisin kuin kirkkokuorot yleensä. Kuulas äänenmuodostus eroaa jyrkästi venäläisestä, jylisevästä ortodoksitykityksestä. Solisteiksi on osattu valikoida sellaisia ammattilaulajia, joiden suora, pelkistetyn kaunis äänenmuodostus sopii sekä kuoroon että perinteeseen.”
Yle Klassinen/Kare Eskola 5.10.2016
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
“Mikko Sidoroffin johtama kamarikuoro Krysostomos on tilannut aktiivisesti uusia teoksia, joiden tavoitteena on Sidoroffin sanoin pyrkiä “löytämään uusia ilmaisutapoja ortodoksisen kirkon pyhille teksteille”. Ilmaisukeinojen tienviittana tuntuu toimineen ainakin Einojuhani Rautavaaran Vigilia (1971), jota ei ehkä enää voi sanoa uudeksi, mutta ainakin oivaltavasti bysanttilaista perinnettä soveltavaksi. Tuosta lähtökohdasta voi syntyä hyvin erilaisia teoksia, kuten Henri Sokan kaksi hillittyä pääsiäisyön laulua tai Ville Matvejeffin Ehtooveisu, jossa on viihteelisiäkin sävyjä. Heikki Hattusen Pyhä Jumala tuntuu taas kasvavan suoraan elävästä palvelusyhteydestä. Lauri Mäntysaaren Pääsiäisyön stikiirat yllättävät dramaattisuudellaan, joka ei aivan laske vapaaksi ylösnousemuksen riemua. Levyn laajin kokonaisuus on Pekka Jalkasen Deesis, jonka otsikko ja innoitus ovat peräisin Istanbulin Hagia Sofian ikonista. Siinä Kaikkivaltiasta Kristusta rukoilevat elävien puolesta Jumalanäiti ja Johannes Edelläkävijä. Deesiksen tekstit ovat suoraan kuolleiden muistopalveluksesta, panihidasta, ja kokonaisuus hahmottuu sooloineen ja vuorolauluineen synteettisen palveluksen tavoin. Harmonialtaan ja yksityiskohdiltaan teos pohjautuu bysanttilaiseen ajatteluun, mutta kuoleman meditaationa musiikki tuntuu enemmän etäisesti pohdiskelevalta kuin tekstin vaihteleviin painotuksiin reagoivalta.Kamarikuoro Krysostomoksen aineettoman kevyt sointi ja tarkkuus sopivat näihin teoksiin erinomaisesti. Soolo-osuuksia laulavat Liisa Sihvonen, Tuuli Lindeberg, Elisabeth Petsalo, Jarno Lehtola, Teppo Lampela ja Sampo Haapaniemi antavat tulkinnoille ylellisen silauksen.”
Rondo Classic 11/2016 Antti Häyrynen
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
“Pekka Jalkasen säveltämä Deesis( rukous) perustuu bysanttilaiseen perinteeseen. Musiikillisesti teoksessa on “pitkiä ääniä, melismoja ja tukiääniä”. Lauri Mäntysaari käyttää Pääsiäisstikiiroissa (kirkkoveisu) klassista modernia sävellystapaa. Teos on monitasoinen ja ilmaisuvoimainen. Vaikka kuoro hakee paikoin korkeita ääniä ja vähän varoo fraasien alkuja, sen harmoninen sävy on hioutunut ja hillitty, äänenmuodostus selkokielinen. Teoksista huokuu halu tinkimättömään tulokseen. Solistit reunustavat mallikkaan kuoron tasaista tietä.”
Demokraatti/Matti Saurama 22.12.2016
