Kuvaus
Hymns of Joy and Sorrow
Ilon ja surun hymnejä
Kari Vuola, urut
Kari Vuolan uutuuslevyllä Hymns of Joy and Sorrow – Ilon ja surun hymnejä kuullaan urkuteoksia sekä Franz Lisztiltä että ranskalaisilta romantikoilta César Franck, Camille Saint-Saëns, Eugène Gigout ja Louis Vierne. Vuola soittaa teokset Keski-Porin kirkon Paschen Kiel -uruilla.
César Franck oli säveltäjän- ja pianistinuransa ohella tunnettu ja ylistetty urkuri. Ei siis ihme, että urkusävellyksiä syntyi kymmenittäin. Franckille, kuten monille muille, unkarilaissäveltäjä Franz Liszt oli suuri esikuva. Lisztin taiturillinen pianismi ja sävelrunoajattelu viitoittivat romantiikan ajan säveltäjien tietä. Lisztin oma urkutuotanto jäi vähäiseksi, mutta siihen lukeutuu muutama hyvin merkittävä teos.
Lisztin laajaan ystäväpiiriin kuului myös nuorempi kollega Camille Saint-Saëns. Urkuihin kohdistuneen kiinnostuksen ohella säveltäjät jakoivat suuren ihailun Bachin musiikkia kohtaan. Saint-Saëns ei kuitenkaan käyttänyt Bachin sävelaiheita, vaan päivitti tämän suosiman teosmuodon oman aikansa ilmaisuun kolmen preludin ja fuugan sarjassaan vuodelta 1894.
Ranskalaiseen urkuperinteeseen kuuluvat paitsi levolliset koraalit myös räiskyvät toccatat. Saint-Saënsin oppilas Eugène Gigout loi niistä yhden tunnetuimmista. Toccata h-molli julkaistiin vuonna 1892 osana 10 urkukappaleen sarjaa.
Louis Vierne tunnettiin Pariisin Notre Dame -kirkon pitkäaikaisena urkurina ja aikansa parhaimpiin kuuluneena improvisoijana. Viernen lukuisista urkusävellyksistä tunnetuin lienee 24 Pièces de Fantaisie -sarjaan kuuluva Carillon de Westminster vuodelta 1927. Lontoon Big Ben -tornin ilohymninä kaikuva kellosävelmä saa muunnelmien kautta ilmeikkään ja juhlavan käsittelyn.
–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Keski-Porin kirkon uljaat urut
“Keski-Porin seurakunta näytti muutama vuosi sitten kulttuuritahdon mallia rakennuttamalla kirkkoonsa huikeat ranskalais-romanttiset urut. […] Keski-Porin kirkon urut tarjoavat muhkeaa pehmeyttä, jyrisevää voimaa ja häikäisevää diskanttia niin yltäkylläisesti, että Kari Vuola on voinut tehdä rekisteröinnit ekonomisesti – dynamiikkaa riittää vaikka paukkuja säästellään huippukohtiin. Rekisteröintitaidosta todistaa, että Lisztin muunnelmat hahmottuvat kirkkaina äärimmäisestä kromaattisuudestaan huolimatta. Myös rytmisesti Vuola pitää ison soittimen ja ison tilan kurissa. Esimerkiksi Viernen virtuoosikappale Westminsterin kellot on suorastaan häikäisevää tykitystä.”
Kare Eskola / Yle Uudet levyt
–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Urkuromantiikkaa uljaasti
“Keski-Porin kirkon ranskalais-romanttiset urut sopivat levyn musiikkiin täydellisesti. Kari Vuola soittaa varmaotteisesti, uljaasti ja intohimoisesti.”
Lauri Kilpiö / Suomen Kuvalehti
–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
lon ja surun hymnit
“Kari Vuola on äänittänyt Keski-Porin kirkon uruilla hienon levyn. Paschen Kiel urkurakentamon soittimelle sopii erinomaisesti ranskalainen romantiikka. Kun rajaukseksi on vielä valittu nimen Hymns of Joy and Sorrow mukaisesti “ilon ja surun hymnejä”, hieno paketti on valmis.”
Annmari Salmela / Kotimaa-lehti
