Folkcembalo

Tea Polson FOLKCEMBALO -albumi kutoo yhteen Pohjanmaan ja Ruotsin arkaaisimmat pelimannisävelmät ja varhaisbarokin italialaiset ja englantilaiset groundit ja klaveeritanssit, jotka jakavat saman harmonisen ja rytmisen maaperän. Albumi on syntynyt Polson lapsuudesta asti kestäneestä kiinnostuksesta barokin ja kansanmusiikin rytmien ja harmonisten yhtäläisyyksien välillä. Hän on huomannut, kuinka nämä kaksi näennäisesti erilaista tyyliä kietoutuvat orgaaniseksi kokonaisuudeksi.
Levyllä vuorottelevat mm. syvämietteiset kulkuemusiikit pavanat ja gånglåtit sekä samapoljentoiset galliardat ja polskat – barokille ja kansanmusiikille yhteisiä sointukiertoja, kuten foliaa, unohtamatta. Albumilla hyödynnetään runsaasti groundeja eli toistuvia sointukiertoja, jotka olivat improvisaation ja sävellystyön pohjana sekä renessanssin että barokin aikakausilla.
Levyllä kuullaan tanssipareja, kuten pavana - galliarda ja gånglåt - polska . Varhaista italialaista barokkimusiikkia rinnastetaan pohjanmaalaisiin kansansävelmiin, kun taas William Byrdin teokset yhdistetään pääasiassa ruotsalaisiin, erityisesti Taalainmaalta peräisin oleviin kansansävelmiin.
Albumilla on mukana useita tunnettuja kappaleita, kuten:
Giovanni Picchin Saltarello del Pass'e mezzo ja Girolamo Frescobaldin Partita sopra l'aria di Follia, jotka yhdistyvät suomalaisiin polskiin
William Byrdin Monsieurs Alman Karlebynejdens brudmarschin parina
Ruotsalainen Gånglåt efter Finn Hans Timo Alakotilan sovituksena ja William Byrdin Galliarda in c
John Dowlandin Lachrimae Antiquae ja Hjort Andersin Gråtlåten
Frescobaldin Balletto & Ciaccona sekä Härmäläinen riemupolska ja Rintalan Heikin polska
William Byrdin Pavana The Earl of Salisbury ja Galliarda in a yhdessä Gånglåt från Moran kanssa
Samuel Rinda-Nickolan Polska no.38 ja Bernardo Pasquinin Bergamasca yhdistettynä Kaustisen Purppurin polskiin
William Byrdin Hughe Ashtons Grounde ja Hjort Andersin Min levnads afton
Lampaanpolska ja Bernardo Pasquinin Partita diverse di Follia.
Vaikka cembalo ei ole perinteinen kansansoitin, ja suurin osa levyn kappaleista on alun perin soitettu viululla, Polso perustelee cembalon käyttöä sen rikkaan yläsävelikkyyden ja "rytmi-instrumentin" luonteen kautta, jotka antavat sille kansansoittimen sielun.
Kokoelma heijastaa Polson henkilökohtaista "sielunmaisemaa" ja tutkii barokin ja arkaaisemman kansanmusiikin yhteisiä juuria, kuten modaalisuutta ja Euroopan halki kulkeneita sointukiertoja.