Chopin: Poloneesit

Poloneesitanssin juuret ulottuvat 1500-luvun Puolaan, missä se oli alun perin kuninkaallisten juhlien arvokas, verkkainen ja säännöllisessä jonomuodostelmassa asteltu alkunumero. Vaikka se soi valssin ja masurkan tapaan poikkeuksetta 3/4-tahdilajissa, sen paino osuu toiselle tahdinosalle luoden tanssille omaleimaisen, majesteettisen ja sotilaallisen poljennon. 1700-luvulla poloneesi irtautui hoviperinteestä konserttiviihteeksi, ja säveltäjät kuten J.S. Bach, Ludwig van Beethoven ja Carl Maria von Weber käyttivät sitä pystyryhtisen riemunpidon loisteliaana ilmentymänä.

Yhdellekään säveltäjälle poloneesi ei kuitenkaan ollut niin läheinen kuin puolalaiselle Fryderyk Chopinille (1810–1849), jolle se edusti oman sukupuun soivaa juuristoa eksoottisen idäntuliaisen sijaan. Chopinin ensimmäiset sävellykset olivat poloneeseja, ja hänen varhaiset julkaistut teoksensa, kuten Grande polonaise brillante op. 22, syntyivät kevyiksi viihdyttämisiksi ja käyntikorttikappaleiksi Euroopan metropoleihin. Syksyllä 1830 Wienissä saavutettu tieto Varsovan kapinasta venäläisiä vastaan ja sitä seurannut kaupungin luhistuminen muuttivat kuitenkin Chopinin suunnitellun konserttimatkan pysyväksi maanpaoksi Pariisiin.

Tämän heränneen kaipuun ja menetyksen myötä syntyneissä kypsissä poloneeseissa (1835–1846) ei puhu enää omista mielenliikkeistään haltioitunut introvertti romantikko, vaan valtiollinen ajattelija ja kaunopuheinen agitaattori. Teokset muodostavat selvän kehityskaaren synkkyydestä valoon, muodon vankeudesta täydelliseen vapauteen ja elämän realismista ajattomaan idealismiin.

"Ylpeyttä menneestä, surua nykyhetkestä ja toivoa tulevasta." – Arthur Hedley, tutkija ja Chopin-elämäkerturi

Nyt julkaistava albumi esittelee tämän dramaattisen muodonmuutoksen kokonaisuudessaan:  

• Kaksi poloneesia op. 26 (1836): Ensimmäinen (cis-moll) alkaa kiivaiden purkausten sarjalla ja kohtalokkaalla pudotuksella , kun taas toista (es-moll) kuvataan "kapinaksi kohtaloa vastaan", jonka hämärästä nousevat kuviot sinkoutuvat taivaisiin pakonomaisella päättäväisyydellä.  

• Kaksi poloneesia op. 40 (1838): Muodostavat jyrkän vastakohtaparin. Ylväs ja fortessa pysyttelevä Sotilaspoloneesi A-duurissa edustaa Puolan loistoa , kun taas sen parina julkaistu c-molli-poloneesi on sisäänpäinkääntynyt meditaatio ja Puolan tragedian symboli.  

• Poloneesi fis-mollissa op. 44: Koettelee vakiintuneita muotoja "fantasiana poloneesin muodossa". Teoksen sotaisan pääjakson ja oktaavikamppailun keskeyttää keinahteleva masurkka-osio A-duurissa.  

• Sankaripoloneesi As-duurissa op. 53 (1842): Yksi Puolan kansallisista symboleista, joka uhkuu järkkymätöntä majesteettisuutta alusta loppuun. Teoksen tunnetun lisänimen keksi kirjailija George Sand.  

• Poloneesi-fantasia op. 61 (1846): Venyttää muodon rajoja ja irrottaa elementit perinteisestä rakenteestaan unenomaisella logiikallaan johtaen kuulijan syvälle melankolian ja itsetutkiskelun syövereihin.

Kansainvälisesti tunnustettu Chopin-tulkitsija: Janne Mertanen

Pianisti Janne Mertanen aloitti opintonsa 12-vuotiaana Sakari Vilpposen johdolla ja jatkoi niitä Joensuun konservatoriossa Matti Haapasalon luokalla sekä mestarikursseilla. Sibelius-Akatemiassa hänen opettajinaan toimivat Erik T. Tawaststjerna sekä Dmitri Bashkirov. Mertanen viimeisteli opintonsa Italian Imolassa maineikkaassa Accademia Pianisticassa Lazar Bermanin johdolla vuosina 1993–1995.  

Suuren yleisön tietoisuuteen Mertanen ponnahti vuonna 1992 voittamalla kansainvälisen Chopin-kilpailun Darmstadtissa Saksassa sekä Nyborgin pohjoismaisen kilpailun Tanskassa. Hän on konsertoinut laajasti eri puolilla Eurooppaa, Etelä- ja Pohjois-Amerikkaa, Aasiaa ja Australiaa. Lontoon Wigmore Hallissa hän debytoi Chopin-ohjelmalla vuonna 1994. Vuonna 1991 hänet valittiin Espoon ensimmäisen Kansainvälisen Pianoviikon nuoreksi taiteilijaksi.  

Mertanen on levyttänyt Alballe vuodesta 1998 lähtien laajaa ohjelmistoa, johon kuuluu muun muassa Chopinin, Satien, Rotan, Griegin, Schumannin, Kokkosen, Palmgrenin ja Kasken musiikkia. Hänen levytyksensä Chopin Nocturnes vol 1–2 palkittiin Varsovassa arvostetulla "Grand Prix du Disque Frédéric Chopin" -palkinnolla vuonna 2005. Mertanen on arvostettu Steinway-taiteilija ja toimii Joensuun Musiikkijuhlien perustajana sekä taiteellisena johtajana. Hänelle on myönnetty Hämeenlinnan Sibelius-seuran syntymäkotimitali vuosina 2017 ja 2022 sekä Karjala-kulttuuripalkinto vuonna 2020.